Teknosalkua osa.2..

Kerron mun työstä, puusalkusta!

No mitäs mitäs sille teknosalkulle kuuluu...no "homma etenee!"

Viime osassa jäätiin vanerien liimaukseen eli kannen ja pohjan...hyvin onnistu!

Todella hyvällä luottamuksella saattoi työn unohtaa jälleen lojumaan teknisen luokkaanki;)

Liimaamista

Puristimet ovat olennaisessa osassa. Niiden avulla saadaan tiivit,hyvät, kestävät saumat. Kuitenkaan elä missään nimessä kurista työtäs pelkästään puristimien väliin...muista välikappaleet.

Liima on tehokas..usko tai älä...musta tuntuu et parempi ja varmempi ratkaisu ku naulat ja ruuvit yms.

Mut liimaamisessa on pari juttua..tai varmaan useempiki, mut nämä mä tiedän ja myös huomioin työssäni!

Lipastolla (yliopisto) oli molempi; muovisia ja perinteisiä metalisia puristimia. Muoviset oli jees!

Liimaa ei tarvita paljo, eikä sitä sovi roiskia minne sattuu..näkyy sitten lakkausvaiheessa.

HOX! älä pudota liimaista vaneripalasta lattialle, ja astu siihen päälle huomaamattas...pirun hauskaa irrottaa se siitä...yhelle kaverille kävi näin..ei mulle..;)

Työvälineet käden ulottuvilla! Ekassa liimauksessa sain juosta ympäri luokkaa etsien tavaroita..Hätiköiden ei tuu hyvää jälkee, ei ei. Fakta.

Hiontaaa

Seuraavaksi hioin sitä vielä ku se oli yhtenä kappaleena...tässä hiomista.

Kone on aina kone...etenki hiottaessa..ite tykkään hioa käsin vaikka onkin hieman työläämpää..thats totally fine for me!

No täs pari kuvaa:

Sit pyörösaha_sirkkelillä salkku kahtia..

Ja muista kysyä niiltä jotka osaa eli opettajilta! Ne on real mestareita ja lepposia kavereita!^^ Aina kysy!

Why not?

Saranointi

Sitten saranat. Vaihtoehtoina olivat pianosarana taikka lehtisaranat. Valitsin lehtisaranat. Saranoiden kiinnittämiseen myös löytyi hyvät ohjeet luokasta.

Salkkua nyt tehtynä useita useita tunteja ja vasta tässä vaiheessa mennään..ens kerralla saranoiden laitto loppuun ja sisäosan suunnittelua. Aattelin päällystää sisäpuolen nahalla...jos vaikka jonku vanhan nahkatakin löytäs kirpparilta...näin teknoluokassa tänään.

HOXHOX! Kuvien laatu sucks! mutta nouhätä..koska tänään tuli osia kännykkään Kiinasta ja päästään noista sumeista kuvista...

Vois kirjoittaa ohjeita myös miten kameran naarmuttunut linssi tai hajonnut näyttö vaihetaan puhelimesta, ilman miljoonan euron korjuuksia!

Teknosalkku osa.1.

Kerron mun työstä, puusalkusta.

Tää on yliopistolla se "ensimmäinen työ", joten taitotason ei tarvi vielä olla kummoinen:)
Teen lisää blogeja sitä myötä kun työ edistyy. Tänä perjantaina se unohtui työpöydälle..onka kai se on siellä vielä:P

"Ensiksi tulee työturvallisuus, sitten tulee työturvallisuus ja sitten neljä kiloa heiniä ja sitten vasta kaikki muu!"

Työ lähtee aina suunnittelusta!

Puinen suljettu tila, jossa voi säilyttää ja kuljettaa tavaroita.
Eka suunnitellaan mitat! Korkeus,leveys,pituus...Toteutin sen paperille ja tietokoneella.Tässä kuvia suunnitteluvaiheesta ja papereista-->

 





Suunniteltiin mitat, muoto sekä valittiin materiaali. Ihan perus mäntylautaa reunat, kannet joko lastulevyllä tai vanerilla...riippuen siitä miten pinnan käsittelet...petsaus,maalaminen, lakkaaminen. Itse valihin jälkimmäisen, lakkaamisen.




Meille näytettiin pari mallia, mutta kehotettiin tekemään erilaisia ja parempia. Työssä saa siis itse valita melko vapaasti miten minkäkin vaiheen tekee. Omien taitojensa mukaisesti tietty.

Suunnittelin aluksi aurinkopaneelia ja erilaisia lokeroita yms.yms., mutta muistakaa yksinkertainen on kaunista... ja niin on nytkin..käsitellee vain materiaaleja huolellisesti sekä rauhallisesti niin hyvä tulee!










Aloitin oman suunnitteluni pysymällä kaukana esillä olevista malleista ja lähdin itse kuvittamaan salkkuani...Koetin hahmottaa mielessäni ja paperille salkkua. Jatkoin suunnittelua kämpillä kahvikupin äärellä..ja googlasin kuitenkin pari mallia:

Saa nähdä minkälainen omastani tulee:P

Materiaali

Reunat leikattiin pyörösahalla itse mestarin ohjeistuksella ja tasattiin laudat oiko- ja tasahöylillä.
Valitsin kulmiin itelle aivan uuden menetelmän "sormiliitoksen"..tähän löytyi luokasta loistavat ohjeet, miten sellainen toteutetaan.. Sormiliitos on tällainen-->

SormiliitosSormi- / Kampaliitos on liimauspinta-alan suuruudesta johtuen hyvin kestävä. Sitä on perinteisesti käytetty etenkin vetolaatikoiden ja rasioiden kehysrakenteena. Liitos on suhteellisen helppo ja nopea valmistaa alajyrsimellä tai pyörösahalla.

Lähde: http://www.puuproffa.fi/PuuProffa_2012/7/puusepan-liitokset/sormiliitos

   Tässä kuvat kappaleista, joissa jo on sormiliitokset tehtynä:

Liitokset voi tehdä käsisahalla, taltalla ja vasaralla. Mutta onnistui se vannesahallaki:D

Työstäessä kysyin usein neuvoa, miten ja miksi?! Muista et on aina tärkeää kysyä!. Sitä nyt toitotetaan paljonkin, mutta mulla on yks kokemuspohjainen motto;  "Jos et osaa, niin on paljon nolompaa olla kysymättä, kuin kysyä!"

Tässä vaiheessa mittaaminen ja tarkkaavaisuus osoittautui todella tärkeäksi...Kuitenkin vaikka kuin huolella mittaisin opin, että työstäessä oikenlainen tekniikka sekä hallitut liikkeet ovat olivat avain asemassa hyvien liitosten saavuttamiseksi.

Seuraavaksi oli vuorossa sivujen liimaaminen yhteen kehikoksi. Tässä tarvittiin puristimia ja tietenkin liimaa. Muista ettet saa puristaa työtäsi suoraan puristimien väliin..muista välikappaleet! Liima myös "syövyttää" puun syyt, joten ei liima käsiteltäville pinnoille! (näkyy sit lakkausvaiheessa;)

taustalla näkyy käytetty puuliima

Pohjan ja kannan kiinnitys liimaamalla

Teen pohjan ja kannen vanerista, koska lakkaan työn. Tällöin saadaan puun tuomat sävyt parhaiten esille. En käytä laisinkaan nauloja vaan liimaan koko sydeemin...Tässä kuvia pohjan liimauksesta..Unohdin työn tuonne pöydälle tuollaisenaan..maanantaina jatkuu työstäminen..Seuraavia vaiheita ovat; kannen ja pohjan sahaaminen erilleen, reunojen hiontaa, saranoiden (?) kiinnittäminen ja sitten salkun sisäpuolen tekeminen..Siihen saattaa upota yllättävän paljon aikaa. Tällä hetkellä työ on edenny suhteellisen hitaasti.

Päivän vitsi:

"I never make mistakes…I thought I did once; but I was wrong."

Intti Ivalon Rajajääkärikomppaniassa 2.osa

Kaikki blogin kuvat ja videot ovat minun ja pidän kaikki oikeudet niihin itselläni. Kehotan kuvien ja videoiden jakamisesta kysymään minulta, jotten joudu poistamaaan näitä kirjoituksia. Kirjoituksia on kuitenkin luettu sen verran paljon, eikä vastaavia kirjoituksia ole.

RJK

Intti Rajajääkärikomppaniassa osa.2

Klo 0600: "Rajajääkärikomppaniassa herätys, herätys, herätys! Ovet auki, ikkunat auki! Ikkunat voi sulkea aamureippailun jälkeen"

Sama, joka aamu. Intissä se "eka-aamu" on kuulemma pahin..no Ivalossa oli samanlaista koko kahden kk:n peruskoulutuskauden. Tuohon huutomyrskyyn silloin herättiin. (Tosin kävin useaeti herättelin kaverit 5-10 min. ennen, että satiin herätä hieman paremmin..) 

Aikamääreitä huudetaan ja seisomme kaappi emme vierellä..

"Ensimmäinen joukkue, valmistautukaa seuraavaan palvelukseen, joka on aamulenkki. Aikaa tähän 1(-2)min, toimikaa!" 

Lenkkivarusteet  nopeasti ylle...joku paukauttaa kaapin oven liian myöhään kiinni..."ei ***" ajattelen...

"koska edelliseen aikamäärääseen ei ehditty, mennään takaisin nukkumaan"

Niin..nukkumaan..eli valot kiinni ja kaikki alusta..sama kaava toistuu aamupesulla, ulosjärjestästäyminen, syömään mentäessä, ihan mihin vaan mentiin...Aikamääreet<3 ja noita syitä uusimiseen kyllä löytyi :D... Sen verran tiedän, että nyt vuoden aikana niitä on kuitenkin löysätty komppaniassa. 

Aamu-/iltareippailut

P-kauden pinkkaa..Ei menny läpi millään! Smurffitnussii, hammastaa,  valkoista näkyy..suora lakana on tässä tärkeä

"Kunto, KOVA!"

Eli  joka kasarmiaamu (ei su.) oli aamureippailut eli joko lenkki, uinti tai marssi (myöh.lihaskunto)...Kyllä siinä päivään heräsi:D..Omana suosikkina oli uinti, vaikka siitä oli tiukinta ehtiä pesulle ja aamupalalle..

P-kauden(perus) jälkeen alko myös iltareippailut..eli aluksi kierros 30s/liike punnerus, vatsa, selkä,kyykky,dippi. Sitten se kasvoi 1min. Ja lopulta tehtiin 2x2min..en kyllä enää aamuisin alkas tekemään:D

Palvelus vs vapaa-aika

Palvelusta kesti 06:00 - 18-20:00 asti. Aluksi vapaa-aikaa ei ollut laisinkaan, vaan jynssättiin aseita niin kauan että päästiin tarkastuksista läpi. Sittemmin se helpottui ja aseen sai nopeammin valmiiksi, mutta oli se aina oma taistelunsa saada se läpi! 

Palvelus on mielenkiintoista kun siihen niin asennoituu, kouluttajat Ivalossa ovat varmasti parasta kastia..kurista pitivät huolta alikersantit ja kokelaat.

Koulutus oli tiedustelijaksi eli tiedusteluryhmän toimintaa..p-kaudella toki samat hommat kuin kaikkialla muualla...ei jaksa kirjoittaa siitä sen enemäpää:D

Ruoka on Ivalossa vähintääkin maineensa veroista! Oih niitä päiviä kun oli poronkäristystä:P Pieni komppania, hyvät ruoat ( sissimuonat sit erikseen;). Pakeista syötiin sillon tällöin aika useasti oikeestaa.

Vapaa-aika kulu itellä lähinnä urheiluun niin ku monilla muillakin..etenki jos ei oltu päivällä liikkumaan..tosin jos palvelusta ei ollut saatto olla omatoimistaliikunta...Lenkki oli aina mukava vaihtoehto, mutta parasta oli kuitenkin säbä,uinti/sauna ja siitä sotkun kautta tupaan..Kyllä!..Joskus frisbeegolfiakin nakeltiin..sen vapaa-ajan mitä nyt oli sai kyllä hyvin kulumaan!

Iltavahvuuslaskenta alkoi klo 2100 ja sitä ennen se sama järjestäytymis-stembalo..:D Se siis pidettiin yhdessä tilassa, ei tuvissa..sitten siivoaminen (niin kuin, joka ruokailun jälkeenkin!).. ja tarkastukset..ei toivoakaan että olisi saanut ajallaan tuvan,pinkan ja alueet läpi ja päässyt 2200 jälkeen tv-tupaan:D "only johtajille" no saatto sinne loppu intistä päästä.

Kännyköiden suhteen kuri oli kova..puhelinta sai käyttää vain tuvassa tai sotkussa..Muistan viimeisellä viikolla yliluutnantin tulleen huutelemaan kännyköitä pois 2200 jälkeen uhaten esitutkinnalla:P

Kuri oli hyvä/kova! Sitä perseilyä ei suvaittu.

Toisaalta oli hyväksi olla hetki ilman sitä kännykkääki...

Tähystyspaikan rakentamista..mukavia hommia

olin taas hyvä ottaa kuvia ku pojat teki hommia!

 Valamarssi

Harjoituksia on monia, mutta haluan kertoa ehkä siitä parhaasta, ekasta pitkästä siirtymisestä, valamarsista!

Tiesin tän olevan ihan ainutlaatuinen kokemus ja sen takia otin kännykän kameraksi mukaan! Kyllä kannatti..

sitä saatto olla niin nollissa* (väsynyt,kujalla,poikki,uupunut*) etten edes muista ottaneeni noita kuvia! 

Matkaa käytiin vanhaa rajavartiomiesten käyttämää tietä pohjoisesta etelään aivan valitionrajan lähellä. Määränpäänä oli rajavartiomiesten vanha asuinsija Anteri...paikka taitaa sijaita Urho Kekkosen kansallispuistossa..kumpa olis päässy tuonne vielä ilman rynkkyä!

Olihan meillä upeat lapin maisemat ja vielä upeampi ryhmä Palojärvi!

Palojärvi <3

Palojärvi oli tupa, jossa vietin koko armeija-aikani...Ensimmäiset kuukaudet sain kuitenki viettää aivan erityisten poikien kanssa, tupa palojärvi. Jokaisesta varusmiehestä sain toki hyviä kavereita, mutta näiden poikien kanssa jaettiin/koettiin aivan ne ensimmäiset tuskat, surut, ahdistukset, varusteet, ruoat, tunteet, hymyt, riemun hetket, onnistumiset,  jutut/tarinat, opetettiin toinen toisillemme paljon, jnejne.!

Myöhemmin erkaannuimme eri tupiin, mutta oli loistavaa törmätä käytävällä, metässä, tuvassa palojärven poikiin! Tuli jopa ikävä intin aikana tuota porukkaa...oikeita velikultia:);p

Meikän mielestä Ivalon kovimmat äijät!

Matkaan lähdettiin varhain aamulla...auringon vasta noustessa...Sää oli täydellinen!

Matkan pituudeksi meille oli kerrottu noin 60 kilometriä...olihan sitä kasarmilla kauhisteltu, että niin pitkästi rinkan kanssa! "Ei ne oo tosissaan"

Voi pojat, pojat ku ois tienny:D 

Matkaan tuli  näes lisämutkia, jos jonkin moisia!

Tässä vaiheessa jalassa oli myös maiharit eli maihinnousukengät...Ne oli aivan surkeat omaan makuun...Haix, vaelluskenkiä ei oltu vielä saatu...

 Matkan varrella oli tällaisia kylttejä..kyllähän sitä tuntematon sotilas, uuden ajan Sven Tuuva, tunsi itsensä jo pikku hiljaa rajanpojaksi!

Myös puissa oli keltaisia teippejä varoittamassa Venäjän ja Suomen rajasta!

Toiselle puolen ei sopinut eksyä^^ Hehehe!

Upea kuva purosta jossain erämaassa.

Kumpa vain ois muistikuvia, että mistä kohtaa..

Tässä vaiheessa ei enää paljo hymyilyttänyt:D

Oli tullu mutka matkaan!

Oltiin just päästy  palojärven poikien kaa määränpäähän nopeaaa, jotta ehittäis levätä...

No ei eihän sitä lepoa todellakaan tullut ei!

Meille ilmoitettiin lisälenkistä...lisälenkki...

Se sai kokeneiden johtajienkin suut mutrulle... no vaivaiset 20km, mutta se psyykkinen kolaus oli pahin... no hienot 20km ne oli! En kyllä oikeestaan  muista..ehkä..Kuvat ainaki todistaa loistoaan!

Ja takasin päin matkalla..Nää oli ehkä pahimmat kilsat..Hyvin sitä jakso kuitenki:D

Jotku piti periaatteesta vieläkin maihareita jalassa, eikä vaihtanut lenkkareihin.

Lenkkarit jalassa tosin saatto helposti pyöräyttää nilkkansa.

Ite päätin vaihtaa toisena päivänä lenkkarit jalkahan..

Eihän siinähän mitää pahaa ollut, mutta käsketty varustus oli maiharit..

Sää oli upea!!

Sillon huomas Ivalon pojissa piirteen..jonkinlainen kunnianhimo, periksiantamattomuus,

sinni..

Ja kerron sulle! Yksikään..ei siis ykskään luovuttanut tai jättänyt kesken valamarssia!!! 

About 100 poikaa marssi koko matkan!

Siitä sai kyllä ryhmähenkeä ja fiilistä kerrakseen..ties kuuluvansa hienoon porukkaan! Siistiä oli olla noiden kavereiden kanssa tuolla matkalla!

Seuraava aamu oli kolea! Yöllä oli satanut vettä rankasti...kosteus on kylmä! Muista se!

Loppumatkasta akku loppui...matkaan lähdettiin varhain ja mull tais olla viimeinen vartiovuoro..

Matka oli taas pirun pitkä!

Aluksi sitä vaan halus nukahtaa kun marsittiin, mutta kyllä se siitä lähti.

Mentiin siis samaa reittiä takaisin. Matkan loppuvaiheilla. Lutonjoella

saatiin kokea eka vesistönylitys! Eli rinkka vaan nave alapuolella veteen, rynkky kohti vihollisen mahdollista tulosuuntaa ja nakuna menoks!

Se oli loistavaa ja virkisti!

Tulevat ylitykset ei tosin ollu sittemmin yhtään näin mukavia, mutta eri olosuhteet...

Vala meillä oli Sallassa!

Tässä pojat ekaa kertaa ansaitut baretit päässä:)

Rajansiipiä ei tuolloin vielä saatu, mutta olihan ne vähintäänkin jo ansaittu!

Kuvat ovat kaikki mun. Vain hienoja hetkiä ja muistoja!

Tideustelija tekee ruokansa trangialla.

Rinkat (sacc) valmiina valamarssia varten

Loppuun vielä jokunen kuva pitkin puoltavuotta! Jos jotain tulevaa rajajääkäriä askaruttaa jokin Ivalossa kerron/neuvon mielellään:) Itellä oli aikoinaan tosi vaikeaa löytää mitään tietoa Ivalosta. Siinä muistelujen lisäki syy miksi näitä kirjottella

Rajajääkärintutkinnolle.Erikoisjääkärin kengät eli haix!

Aivan parhaat ja corepuku! <3